Liukuhihnayliopisto

Aina vaan paranee…
Hesari uutisoi opetusministeriön ja Helsingin yliopiston hallinnon uusimman päähänpiston: “Helsingin yliopisto harkitsee stipendejä nopeille opiskelijoille“.
Tästä täytyy tehdä loppu.

Poliisiselkkaus Tampereen yliopistolla

Tampereen yliopistolla opiskelijat jakoivat kriittistä informaatiota Sodexosta, “yliopiston ruokahuollosta vastaavasta yrityksestä, joka tunnetaan paremmin yksityisten vankiloiden ja säilöönottokeskusten muonituksesta, jopa omistamisesta”, ja tässä tulos:

Megablogi kirjoittaa:

Ensin häätöä tuli hoitamaan vahtimestari, sitten stevari. Opiskelijat eivät totelleet kehotuksia – tietenkään. He ilmoittivat voivansa siirtyä Sodexon välittömästä läheisyydestä, mutteivät Linnan aulasta. Tämä ei riittänyt stevarille, jonka ohjenuorana oli hallintojohtajan Lahden linjaus: Sodexoa koskevaa informaatiota ei saisi levittää missään yliopiston tiloissa.

Kirjeenvaihtaja haki toisen kupillisen ja mietti, tarkoittaako linjaus siis myös sitä, ettei Sodexon toiminnasta saa puhua edes luennoilla… Ajatukset katkesivat poliisin tuloon.

Koko juttu Megablogissa: http://www.megafoni.org/megablogi/?p=117

“Uuden yliopiston rakentamiseksi”

Yliopiston liepeillä on kaikenlaista autonomista opintotoimintaa – lukupiirejä, opintopiirejä ja seminaareja, joissa opiskellaan sellaista, mitä yliopistolla ei opeteta ja sillä tavoin kuin itse halutaan. Toimintaviikolla 20.–30.4.2009 olisikin aika jo olemassa oleville opintopiireille ja muille ryhmittymille tai verkostoille tulla esiin – toiminta on tehtävä näkyväksi ja tuotava se yhteiseen tilaamme.

Se, mikä yleisesti on tuntunut vaivaavan opiskelua ja yliopistoelämää, on opiskelijoiden asettuminen koneistoon annetulle opiskelijan paikalle, samoin kuin ekaluokkalainen asetetaan pulpettiinsa 20 muun samana vuonna syntyneen rinnalle pulpettiriveihin. Heistä koulutetaan kuuliaisia ruumiita. Koulusysteemimme kaikkine rakenteineen pyrkii pitämään huolen siitä, että emme oppilaan tai opiskelijan asemassa tajua mahdollisuuksiamme aktiiviseen ja autonomiseen toimintaan. Yliopistolla emme   o l e ; olemme opiskelijoita.

Oppilas on passiivinen asiakas, ja opettajan tehtävänä on tarjota hyvää asiakaspalvelua. Ja tämähän pätee koko yhteiskuntaan, jonka monet mekanismit perustuvat juuri siihen, että ihminen ei ole subjekti vaan asiakas. Menee luukulle ja saa jotain.

Nyt on akatemian autiosta maasta onneksi alkanut nousta ääniä ja voimia.

Omituinen huhtikuinen mielleyhtymä:

”Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää
sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa
muiston ja pyyteen, kiihoittaa
uneliaita juuria kevätsateella.
Talvi piti meidät lämpiminä, kietomalla
maan lumeen ja unohdukseen, kätkemällä
elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin.”
- T.S. Eliot

Hmm…

Tilan haltuunotto

Huhtikuun lopulla järjestetään kansainvälinen toimintaviikko Global Action Week 20.–29.4. yhteensä 30 maassa yhteisen, maksuttoman ja autonomisen koulutuksen puolesta koulutuksen yksityistämistä ja kaupallistumista vastaan. Silloin opiskelijat ottavat tilan haltuun: järjestäytyvät ja järjestävät  toimintaa, jonka avulla tuovat esiin kamppailunsa ja kysymyksenasettelunsa. Helsingissä vireillä on esimerkiksi autonomisen opintotoiminnan järjestäminen.

Uuden yliopistolakiehdotuksen vastustamisen lisäksi onkin tärkeää tuoda esiin visioita uudesta yliopistosta, jonka lähtökohdat ovat yliopistolaisissa eikä elinkeinoelämässä. On näytettävä, millä tavalla haluamme opiskella, millaisia voisivat olla uudet toimintamuodot – tehdä konkreettisesti aloitteita.

Tilan haltuun ottaminen voi tarkoittaa sitä, että lähdetään ulos yliopistolta; eihän oppiminen ja opiskelu yleensäkään tapahdu luentosaleissa, vaan siellä, missä toimitaan ja kohdataan – kuppiloissa, puistoissa, kadulla… Voidaan myös luoda yliopiston sisällä uusia tiloja, sellaisia jotka palvelevat omia toimintamuotojamme ja jossa voimme toimia autonomisesti. Tilan haltuunotto voi olla myös puuttumista nykyisiin, huonoihin toimintamalleihin ja -muotoihin. Voimme näyttää, miten asiat on mahdollista tehdä toisin. Tila syntyy sen käyttäjistä ja siinä toimimisesta. Tilasta on tehtävä avoin. Kuka on sanonut, että päärakennuksen aula on vain läpikulkua ja nopeita ohituksia varten? Miksemme voisi kokoontua ja toimia tilassa kuten haluamme?

Joidenkin näkökulmasta tilan haltuunotto voi tietenkin tarkoittaa tilan likaamista…

Epäluottamuslause Helsingin yliopiston johdolle

Heikki Patomäen aloitteesta syntynyt epäluottamuslause Helsingin yliopiston johdolle on kerännyt lauantai-iltapäivästä alkaen 945 nimeä.

Sen sijaan että rehtori Thomas Wilhelmsson, kansleri Ilkka Niiniluoto ja muu yliopiston johto olisivat puolustaneet tiedeyhteisön vapautta ja itsehallinnollisuutta, he ovat katsoneet tehtäväkseen panna toimeen ministeriöiden virkamiesten tahtoa jo ennen kuin uudesta yliopistolaista on edes tehty sitovia päätöksiä.

Epäluottamuslauseen tavoitteena on

saada yliopistolaisten luottamusta nauttiva johto, jonka tehtävänä on (i) aloittaa johtosääntöuudistuksen valmistelu kokonaan alusta ja (ii) pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan uuden yliopistolain muotoutumiseen siten että se takaa vapaan tieteen ja opetuksen sekä itsehallinnollisen yliopiston myös tulevaisuudessa.

Taustalla epäluottamuslauseen syntymiselle oli Helsingin yliopiston suuren konsistorin kokous 1.4.2009, joka päättyi laajamittaiseen ulosmarssiin. Epäluottamuslauseen voi allekirjoittaa osoitteessa http://www.ipetitions.com/petition/epaluottamuslause/index.html

Tietotyö tekee vapaaksi?

Mielenkiintoista luettavaa yliopistokapinasta Opiskelijatoiminnan julkaisemassa artikkelivihkossa:
“Tietotyö tekee vapaaksi? Kirjoituksia yliopistokapinasta”

Hourailevaa jakautumista

Jakamista, joka ei jaa osiin.

Jakautumista tilassa, jossa ei ole rajoja tai aitauksia.

Levittäytymistä ja tilan täyttämistä, jakautumista niiden kesken, jotka jakautuvat avoimeen tilaan.

Tila on rajoittamaton tai ainakin vailla täsmällisiä rajoja.

– Gilles Deleuze & Félix Guattari